Sivut

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Koe koeviikottomuus

Koeviikot vietiin meiltä viime vuonna ”demokraattisella päätöksellä”  ja uskon, että suurin osa opiskelijoista kannatti koeviikkojen säilyttämistä kun sitä kysyttiin. Niitä ei siis joka tapauksessa enää ole, eikä kuulemani mukaan tule ellei jonkin sortin ihme tapahdu. Parasta onkin siis hyväksyä tosiasiat ja jatkaa niiden kanssa.
Kaikki varmasti tietävät, että tällä uudistuksella halutaan kannustaa opiskelijoita jatkuvaan opiskeluun, sen sijaan että opiskelija opettelisi ulkoa kokeeseen vaadittavat asiat. Jos koeviikottomuus saataisiin toimimaan, tulokset olisivat varmasti pidempikestoisia.
On selvää, että uusi asia herättää vastustusta, kuitenkin täytyisi muistaa että muutokselle on syynsä ja uuteen asiaan pitäisi suhtautua avoimesti ja kehityshaluisesti. Arvelen että helpointa olisi, että jokainen opiskelija hyväksyisi nykytilanteen. Jokainen pysähtyisi hetkeksi ja miettisi ”Mitäs hyvää tässä on?”. Koeviikkoja ei tulla saamaan takaisin vaikka niin haluttaisiin. Lisäksi jos yleisesti ei uskota uudistuksen tuottavan tulosta, tulee siitä eräänlainen itseään toteuttava ennuste Onko näin jo käynyt?
Valmis paketti tämä ei kuitenkaan nykyisellään ole. Ensimmäiseksi kaikkien opettajien täytyy olla mukana uudistuksessa täysipainoisesti. Opettajien tulee aktiivisesti kehittää uusia arvionti- ja opetustapoja, eikä yksinomaan tyytyä vanhoihin. Toiseksi opettajilta tarvitaan myös paljon kehittävää vuoropuhelua keskenään sekä opiskelijoiden kanssa, mikä antaisi opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa. Opiskelijat itse hyötyisivät, jos he keskustelisivat opettajien kanssa siitä kuinka kurssit arvioidaan. Näin voitaisiin varmasti löytää myös jokaisen sen hetkiseen jaksoon vähintäänkin tyydyttävä opiskelumalli. Näin voitaisiin luoda kaikkia tyydyttävä ratkaisu. On  löydettävä keino, jolla saataisiin vähennettyä tällä hetkellä, edelleenkin, kurssikokeisiin painottuvaa arviointia. Toisaalta monen eri aineen pienten testien suma tukehduttaa opiskelijan. Muunlaisia arviointimenetelmiä tulee lisätä ja kehittää tukemaan lukio-opiskelua. Opiskelijoiden täytyy muistaa, että lukiokursseja ei käydä kokeiden ja arvosanojen takia, vaan itse oppimisen ja hyvien tulevaisuuden valmiuksien saavuttamiseksi.
Sen sijaan että jatkossakin jatkamme samaa: ”koeviikko takaisin hokemaa” tulisi kurssien opettajille esittää parannusehdotuksia, joilla asioista tehtäisiin nykyisellään toimivampia. Jotta löytäisimme parhaat opiskelumenetelmät, meidän on rohkeasti kokeiltava uusia menetelmiä.


Miro Brunou, LL15b

maanantai 12. joulukuuta 2016

Detmoldin matka osa1

Launtai 26.11
 Varhain aamulla lyseolta ja taikkarilta lähti 19 opiskelijaa sekä ihanat opettajamme Merja Hyvönen ja Tuija Anttila kohti Helsinki-Vantaata ja sieltä Saksan Detmoldiin. Tarkoituksena oli viettää viikko ystäväkaupungissamme host-perheiden luona ja käydä tutustumassa erilaisiin kohteisiin.
Matka Detmoldiin sujui hyvin, vaikka lento oli hieman myöhässä ja kaikki pääsivät perheidensä luo nukkumaan rankan matkan jälkeen.


 Sunnuntai 27.11
Monilla oppilailla, myös minulla oli perheiden järjestämää ohjelmaa. Kävimme vierailemassa yhdessä muiden perheiden kanssa upealla Hermann-patsaalla ja Externin kivillä, joilta oli upea näköala kauas.


 Maanantai 28.11
Kaikilla oppilailla oli host-sisarustensa kanssa koulua, itse pääsin Espanjan tunnille ja oli kieltämättä hieman outoa kuunnella kahta vierasta kieltä ymmärtättä mitään. Hämmästyin hieman koulun "alkeellisuudesta" sillä siellä opettajat käyttivät vain perinteistä liitua ja taulua. Oppituntien jälkeen meillä piti olla rehtori Posseltin tervehdys, mutta hän oli valitettavasti sairastunut. Saimme kuitenkin vararehtorin esittelemään meille paikkoja. Koulukierroksen jälkeen suuntasimme kaupungintalolle jossa meille kerrottiin ja näytettiin esittelyvideo Detmoldista.

Tiistai 29.11
Aamulla oli jälleen koulua, jonka jälkeen kävelimme Detmoldin linnaan opastetulle kierrokselle. Linnassa ei valitettavasti saanut ottaa kuvia mutta se oli äärimmäisen upea, seiniä peitti satoja vuosia vanhat kudotut teokset ja katoissa roikkui mahtavat kattokruunut. Useissa huoneissa oli entisten hallitsijoiden kalliita kalusteita ja jättimäisiä muotokuvia. Linnassa asuu edelleen vuosi sitten kuolleen prinssin leski, joten osa linnan huoneista oli vierailijoille suljettuja.


teksti: Mari Luukkanen
kuvat: Tuija Anttila& Mari Luukkanen

maanantai 5. joulukuuta 2016

Lakkeja ja siniristilippuja

Maanantaina 5.12 koulussamme vietettiin lakkiais- ja itsenäisyyspäiväjuhlaa. Tilaisuus alkoi, kun rehtorimme Ismo Falck johdatti ylioppilaat sisään ja toivotti kaikki läsnäolijat tervetulleiksi.


Tilaisuudessa sai ihastella myös kauniita pukuja.
Lyseon lukion kuorolaiset lauloivat kauniisti musiikinopettajan säveltäminä. 
Veteraanitervehdyksen piti Jaakko Lindell ja samalla hän esitteli veteraanit Martti Revon ja Paavo Korhosen.
Valitettavasti 95-vuotias naisveteraani Toini Saharinen ei päässyt tulemaan paikalle.
 Veteraaniviestin eli kapulanvaihdon toimitti perinteisesti oppilaskunnan jäsenet. Seurakunnan tervehdyksen meille piti puolestaan pastori Leena Paintola.

Lopulta lakin saivat viisitoista tuoretta ylioppilasta. Stipendejä sateli myös monille ahertajille.
 "Helou vapaus!"
Lakituksen kruunasi Milla Kemppaisen ja Oskari Masalinin upea duetto.
Tänä vuonna ylioppilaista Oona Käyhkö piti puheen, jossa muisteltiin lämmöllä opettajia ja kuluneita vuosia.

Rehtori juhlistamassa Suomen itsenäisyyttä ja ylioppilaiden lakitusta. 

Onnea kaikille vastavalmistuneille ja hyvää itsenäisyyspäivää! 

Kuvat ja teksti: Miina-Stiina Tanskanen ja Vilma Raunola