Sivut

maanantai 29. helmikuuta 2016

Lyseon opet Veikkauksen mainoksessa


Kuvankaappaus Veikkauksen mainoksesta.

Tällainen tavallinen abi joutui tässä lauantaina hieraisemaan pari kertaa silmiään, kun huomasi Veikkauksen Lomatonni-mainoksen. Mainoksessa komeahko, hyvin trimmattu espanjalaismies hehkuttaa Veikkauksen uutta peliä ja vertailee Suomen ja Espanjan eroja ja yhtäläisyyksiä.

Ja mitä sieltä löytyikään! Veikkaus oli jostain saanut käsiinsä koulumme vanhan blogikuvan, jossa poseeraavat opettajamme noh... varsin suomalaiseen tapaan. 

Mietinpä vain, että kaikkeen sitä netissä olevat kuvat leviävätkään. Tässä on nyt oikein hyvä esimerkki asiasta. 

Kyseisen mainoksen voi ainakin vielä toistaiseksi nähdä täältä

Kirjoittaja on lukulomaansa viettävä abiturientti, joka hämmästelee netin yhä laajenevia mahdollisuuksia - ja uhkia.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Wanhat 2016

Perjantaina viimein koitti se päivä jota monet oppilaat olivat jo kauan odottaneet, nimittäin Wanhojenpäivä.


  Päivä aloitettiin perinteisesti tanssimalla koululla. Kaikki tanssijat olivat aivan upeita ja mekot saivat suorastaan haukkomaan henkeä. Tanssiminen sujui erittäin hyvin, vaikka pientä hermostuneisuutta oli alkuun ilmassa. Myös ykköset ja opettajat pääsivät näyttämään taitojaan cicapossa. 

 Koululla tanssimisen jälkeen tanssittiin Savonlinnasalissa ja sitten illalla vielä Olavinlinnassa. Itä-savon sivuilta voi katsoa videon Savonlinnasalin tansseista, videossa myös haastatellaan Immo laukkasta ja Anni Herttuaista.


Oma tanssi oli luova ja hauska sekä hienosti toteutettu.







Kuvat ja teksti: Mari Luukkanen & Laura Natunen

lauantai 20. helmikuuta 2016

Abien riemu näkyi penkkareissa


Torstaina 18. helmikuuta vietettiin kaikissa Suomen lukioissa perinteistä penkinpainajaispäivää eli penkkareita. Abiturientit juhlistivat lukion loppumista ja lukulomalle pääsyä riehakkain menoin. 
























Penkkareita alettiin valmistelemaan hyvissä ajoin. Heti joululoman jälkeen "Abitiimi" eli vapaaehtoisista abeista koottu ryhmä kokoontui suunnittelemaan kauan odotettua päivää. Tekemistä tosiaankin riitti, esimerkkinä sponsoreiden hankkiminen, karkkien tilaus, abishow'n suunnittelu, abivideon kuvaus ja Närästys-lehden teko. Hyvin kuitenkin saatiin kaikki hommat hoidettua, kiitokset kaikille!

Abishow'ssa oli tänä vuonna ohjelmassa mm. Isäntä vs emäntä -kilpailu, kielikisa, Abien lauantai -kisa ja titteleiden jako. Huikean tämän vuoden abivideon pääsee katsomaan täältä. Videon on kuvannut ja editoinut Akseli Kärkkäinen.



Närästys-lehden kansi (Ossi Konsti)
Närästys-lehdessä oli tänä vuonna muun muassa kakkospoikien haastattelu, pulmapähkinä opettajien lausahduksista ja abien koottuja kommelluksia.


Abit näyttävät monta päivää jäljellä



Lakanoissa näkyi tänä vuonna erityisesti kuha- ja Antti Tuisku -aiheisia iskulauseita

Teksti ja kuvat: Satu Innanen ja Maarit Mielikäinen

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Kestävän kehitysken teeemaviikko ja kansanedustajavierailu

Kestävän kehityksen teemaviikko ajoittui tänä vuonnna 1.-5. helmikuuta. Lyseolla viikko näkyi teeman mukaisina aamunavauksina ja opetuksena, kuten esimerkiksi kemian kurssilaiset vierailivat Savonlinnan Kuitulaboratoriolla. Mitä kestävällä kehityksellä sitten oikein tarkoitetaan? Tähän kysymykseen saimme täsmällisen vastauksen maanantaina 8.2, kun koulullamme vieraili Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen.


"Kulutetaan vain yhden maapallon verran"

Järvinen kertoi yleisesti kestävästä kehityksestä ja vastaili oppilaiden esittämiin kysymyksiin noin tunnin mittaisen kyselytilaisuuden aikana.
"Nykyisin kehittyneet länsimaat kuluttavat noin neljän maapallon verran, kun taas kehitysmaat puolikkaan. Nyt on muutoksen paikka! Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan maapallon hyvinvointiin esimerkiksi kulkemalla aamuisin oman auton sijaan julkisella liikenteellä, syömällä ekologisesti tuotettua ruokaa ja ottamalla vaikkapa minuutin lyhyempiä suihkuja".

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen

Kyselytilaisuudessa Järvinen kertoo, että hänen osaltaan kestävän kehityksen mukainen elämäntapa tulee ihan luonnostaan. Hän suosii kirpputoreja ja on aktiivinen julkisen liikenteen käyttäjä, sekä hänelle kotona kierrättäminen, säästeliäs lämmitys ja vedenkäyttö ovat tärkeä osa arkea. Jopa kaikki hänen Linnanjuhlissa käyttämänsä asut ovat olleet täysin kierrätysmateriaalista tehtyjä tai kirpputorilta löydetttyjä.
Järvinen ottaa myös kantaa Suomen lainsäädäntöön, jonka pitäisi tukea kestävän kehityksen periaatteita paremmin. Esimerkiksi kilometrikorvauksia pitäisi maksaa mieluummin polkupyörällä ajamisesta, eikä suinkaan autolla saastuttamisesta.


Teollisuus on suurin energian kuluttaja ympäri maailmaa, mutta onneksi suuryritykset ja valtiot ovat alkaneet tehdä työtä maapallomme pelastamiseksi ja Suomi onkin yksi maailman johtavista maista uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä. Silti esimerkiksi puhdasta vettä kulutetaan liikaa ja turhaan. Miksi WC:n huuhteluun ei käytetä esimerkiksi talteenkerättyä sadevettä, vaan vesijohtovettä vedetään pöntöstä alas. Tosiasiahan on, että seuraava maailmansota tullaan käymään puhtaasta juomavedestä, joten miksi sitä tuhlataan huolimattomasti?

Viimeaikoina paljon puheenaiheena olleeseen pakolaispolitiikkaan ja sen mukanaan tuomaan kulttuuriinmuutokseen kysyttiin myöskin Järvisen mielipidettä. "Suomi on ollut jo useamman kymmenen vuotta kulttuurimurroksen alla, joka ei ole mitenkään riippuvainen pakolaisuudesta. Pakolaisten vastaanottaminen on vain vastuunkantoa. Me teemme ja muokkaamme oman kulttuurimme. Apu pitäisi keskittää lähtömaihin eikä pakolaisten pitäisi joutua ensisijassa pakenemaan kotoaan."

Viimeisenä Järviseltä kysyttiin mielipidettä presidentti Niinistön Valtiopäivien avajaisissa pitämästä puheesta. Järvinen sanoi puheen olleen hyvä, mutta se jätti liikaa tulkinnanvaraa maahanmuuttoa vastustaville tahoille, jotka tulkitsivat presidentin olevan maahanmuuttovastainen. Puheestä kiihkoutuneina samana iltana polttopulloja heitettiin vastaanottokeskukseen.



Teksti ja kuvat: Toni Mikkonen & Tapio Loikkanen



maanantai 8. helmikuuta 2016

Labrakurssilaiset tutustumassa Kuitulaboratorilla

Lyseon kemian laboratoriokurssin opiskelijat pääsivät torstaina 4.2 tutustumaan Savonlinnan Kuitulaboratorion toimintaan ja tiloihin vierailulla, joka oli järjestetty osana kestävän kehityksen teemaviikkoa.

Ennen vierailua kukaan meistä ei oikeastaan tiennyt Kuitulaboratorion toiminnasta tarkemmin, vaikkakin se sijaitsee kohtuullisen keskeisellä paikalla Andrizin yläpuolisella kalliolla Lypsyniemessä ja on elintärkeä paikalliselle teollisuudelle.

Meille Laboratorion toimintaa esitteli todella laajasti ja hyvin laitoksen johtaja Tapio Tirri ja Mamkin koulutuksesta laitoksella vastaava Jarkko Männynsalo. Heidän esittelynsä pohjalta tiivistimme laboratorion toimintaa seuraavasti:

Tapio Tirri esittelemässä laitoksen toimintaa

Kuitulaboratorion toiminta alkoi vuonna 2005 Lappeenrannan yliopiston hallinnoimana ja siirtyi kokonaan Mikkelin ammattikorkeakoululle vuonna 2011, jolloin Mamk aloitti prosessi-insinöörikoulutuksen Lypsyniemessä ja Savonlinnan kampuksella tutkimustyön ohessa.

Laitehalli ulkopäin

Kuitulaboratorio kehittää pääasiassa teknologiaa ja innovaatioita prosessi- ja metsäteollisuudelle, kemikaalivalmistajille sekä automaatiovalmistajille. Päätavoitteena on kehittää entistä tehokkaampaa, edullisempaa ja ympäristöystävällisempää tekniikkaa esimerkiksi metsäteteollisuuden käyttöön yhdessä paikallisten yritysten kanssa.


Kuitulaboratorio-nimitys on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä rakennuksen pääosassa ovat valtavat sellutehtaan laitteistot, joilla koeajetaan eri tehtaille menevää tekniikkaa yhteistyössä esimerkiksi Andrizin, UPM:n ja muiden paikallisten yritysten kanssa. Osa laitteistoista on mennyt esimerkiksi sellutehtaille Uruguayhin asti. Valitettavasti emme saaneet kuvata itse laitehallia liikesalaisuuksien takia.


Tietenkin myös laboratoriotyö on tärkeä osa tutkimusta, joten rakennuksessa on peräti kolme erillistä laboratoriota kuitututkimusta varten. Välineistö on huippuluokkaa ja kuitututkimuksen parissa työskentelee jatkuvasti 3-4 kemistiä.

Jarkko Männynsalo esittelemässä tutkimuslaitteistoa

Laboratorion toiminta on jatkuvassa kasvussa ja tarkoituksena olisikin laajentaa tiloja viereiseen rakennukseen entistä parempa koulutus- ja tutkimustyötä varten. Tiloja laajennettiin juuri vuonna 2014, joten laajentumisvauhti on kova.

Laboratoriotiloja

Mielestämme laboratorion esittely oli todella hyvä ja kattava ja antoi paljon uutta tietoa alan koulutuksesta ja käytännönpuolesta. Lisätietoa laboratoriosta löytyy Mamkin sivuilta tutkimus ja kehitys-puolelta




Teksti ja kuvat: Tapio Loikkanen ja Konsta Tarnanen

perjantai 5. helmikuuta 2016

Mitä tarkoittaa kaksoistutkinto?

Joni Metsänoron kirjoitelma aiheesta "Kaksoistutkinto":



Kaksoistutkinto tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa ammatillisen tutkinnon samaan aikaa kun opiskelee lukion kursseja. Kaksoistutkinto on järkevä vaihtoehto nuorelle joka on kunnianhaluinen, vahvaluonteinen ja itsenäinen. Opiskelijan tulee olla tietoinen mitä joutuu tekemään kotona opiskelun eteen. Lukio-opinnot tukevat ammatillista pohjaa. Kaksoistutkinto sopii kaikille niille jotka haluavat saada ammatin ja ylioppilaslakin.  
Hyötyjä kaksoistutkinnosta on paljon kuten se, että ammattitutkinnon ja ylioppilastutkinnon saa lyhyemmässä ajassa kuin molemmat erikseen. Kaksoistutkinnon aikana voi edistää omaa opiskelua esimerkiksi kesätöillä joita saa hyväksiluetuksi omalla alalla. Ammatillisesta tutkinnosta saa myös ytoja eli yhteisiäopintoja pois riippuen mitä aineita käy lukiolla.  
Kaksoistutkinno-opiskelijalla on vapaa valita, että mitä opiskelutapaa käyttää. Kursseja voi valita vaikka kokonaiseksi jaksoksi lukiolta tai käydä vaikka kolmena päivänä viikossa lukiolla ja muina päivinä opiskella omaa alaa.

Työssäoppimisjaksonkin aikana voi käydä samaan aikaa lukiota mutta se saattaa hidastaa työssäoppimisen edistystä. Minulla itselläni ei ole työssäoppimista samaan aikaan kun käyn lukiota koska en usko itse kykeneväni olemaan töissä ja lukiossa samaan aikaan. Omia valintoja tehdessä kannattaa miettiä aina että pystyykö suoriutumaan omista valinnoista.  
Haittoja en ole itse vielä ainakaan havainnut kaksoistutkinnosta, tottakai se on hieman rankempaa kuin opiskella vain yhdessä koulussa, mutta pitää vain mielessään sen että miksi aloitit kaksoistutkinnon ja pitää kiinni unelmistaan. 

Kaksoistutkintolaisilla on Lyseolla oma ryhmä ja ryhmänohjaajana toimii opintokoordinaattori Tiina Vellonen. Tiina auttaa kaksoistutkintolaisia valitsemaan itsellensä sopivat kurssit ja avustaa kertomalla miten lukiojaksot kannattaa sijoittaa lukuvuoden ajalle. Lukion ja ammatillisten opintojen tulisi olla tasapainossa ettei kummastakaan koulusta jää jälkeen. Kaksoistutkinnon aikana saa paljon uusia ystäviä molemmista kouluista ja amiksessa pääsee tekemään sitä mikä sinua oikeasti kiinnostaa. 
Ennen kaksoistutkinnon aloittamista oli info-tilaisuuksia ja tutustumisia toiseen kouluun. Tämä auttoi aloittamaan kaksoistutkinnon kun opiskelupaikat oli tutumpia. SAMI-ryhmällä on hyvä yhteishenki Lyseolla kuten myös amiksella 

Kaksoistutkintoa voi myös suorittaa jos sinulla on pääkouluna lukio jolloin voisit ottaa kursseja amikselta. Esimerkiksi jos minulla olisi lyseon lukio pääkouluna voisin valita hotelli-, ravintola- ja catering alalta vaikka kahvilapalveluiden kursseja suoritettavaksi.  
Minulla on joka toinen jakso lukiojakso ja joka toinen pavilla jolloin käyn viisi kurssia lukiolla. Tämä opiskelutahti on hyvä kesiverto-opiskelijalle. 

Lähteet: Mun juttu Blogi (http://munjuttuopinnot.blogspot.fi) 
 
 
 

torstai 4. helmikuuta 2016

Abit kirjoittivat esittelyjä kestävän kehityksen nettisivuista

Abit kirjoittivat tekstitaidon vastauksinaan esittelyjä kestävän kehityksen nettisivuista.  Lyseon oma teemaviikko keskittyi kestävään tulevaisuuteen helmikuun ensimmäisellä viikolla.

 Muinainen aurinkokello Sanjit Das/ UNIDO, 2008 CC-commons



Esittely maailma2030.fi - sivustosta  Maailma2030.fi -sivuston tarkoituksena on tuoda ihmiselle tietoa kehitysyhteistyöstä, kertoa kehitysyhteistyö on ja miten sitä toteutetaan käytännössä. Maailma2030 pohjautuu YK:ssa syyskuussa 2015 sovittuihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, sekä näiden tarkoitus periin. Sivustoa ylläpitää Suomen ulkoministeriö.
Kun klikkaat itsesi maailma2030.fi sivustolle eteesi aukeaa erilaisia vaihtoehtoja, joihin tutustua. Vaihtoehtojen alapuolella esitellään sivuston, mitä sivustolta löytää, sekä pintaraapaisuna mitä kehitysyhteistyö on. Kehitysyhteistyöstä löydät tarkemmin, kun avaat Mitä kehitysyhteistyö on? välilehden. Kehitysyhteistyön tavoitteista löydät lisää tietoa välilehdeltä Millainen maailma on vuonna 2030? Tänne on tavoitteiden kokoamisen lisäksi myös kerrottu, miten sinä voit tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän lisäksi pääsivulta löytyy myös maailman kartta, johon on merkitty suomen kehitysyhteistyö kumppanit.
Maailma2030 – sivustolla voit tutustua tarkemmin Suomen kehitysyhteistyömaahan, Vietnamiin. Mitä kuuluu Vietnamiiin, Dai? -välilehdeltä löydät tietoa Vietnamista, sekä 17-vuotiaasta Daista. Hän esittelee elämäänsä Vietnamissa. Dain kuulumisten lisäksi voit lukea Keniasta ja siellä asuvasta Naomista. Miten Keniassa menee, Naomi? -välilehdeltä löydät tietoa Keniasta ja kehitysyhteistyöstä, jota siellä tehdään. Naomi ja Dai toimivat sivustolla esimerkkihenkilöinä.
Kaiken yllämainitun lisäksi maailma2030.fi -sivusto kertoo yleisemmin, kuinka Suomi tekee kehitysyhteistyötä. Suomen tärkeimmistä tavoitteista, sekä kaikista Suomen kehitysyhteistyö maista on tietoa tarjolla linkkien takana. Kehitysyhteistyön tulokset on huomioitu ja näistä on kerrottu omalla välilehdellään. Jokaiselta välilehdeltä löydät pieniä tietoikkunoita kysymyksillä varustettuna. Ne liittyvät kehitysyhteistyöhön tai -maihin.
Maailma2030.fi on kattava tietopankki Suomen kehitysyhteistyöstä, sekä YK:n tavoitteista. Sivuston tieto on varmasti uskottavaa, sillä sitä ylläpitää Suomen ulkoministeriö. On tärkeä myös huomata, että sivustolla on På Svenska mahdollisuus. Suomihan on kaksikielinen maa. Maailma2030.fi sivustoa voidaan myös käyttää opetustarkoitukseen sen tarjoaman opettajalle mahdollisuuden vuoksi.
esittelyn tuottanut: Joonas Pitkänen


Ulkoasiainministeriön kestävän kehityksen Maailma 2030 -sivujen kautta pääset sisään kehitysyhteistyön maailmaan. Maailma2030.fi -etusivujen kautta saat tietoa siitä, mitä kehitystyö ylipäätänsä on, millainen maailma on vuonna 2030 tai millainen itse haluaisit sen olevan, aineistoa opettajille kehitystyöstä, missä Suomi tekee kehitystyötä, tuottaako kehitystyö tulosta sekä mitä vietnamilainen Dai ja kenialainen Naomi tekevät tällä hetkellä. Sivuston kieli on suomi, mutta sen saa myös ruotsin kielelle. Etusivujen alareunasta löytyy myös kestävän kehityksen 17 tavoitetta, kartta Suomen tukemista maista sekä video kestävästä kehityksestä vuonna 2030. Sivujen sivupalkista löytyy valikko, joista pääsee edellä mainittuihin artikkeilihin sekä sivujen info -osioon, josta löytyy lyhyt esittely Maailma 2030 -sivujen käyttötarkoitusesta sekä ulkoasiainministeriön yhteystiedot.
Lähes jokaisen artikkelin lopussa löytyy varsinaisen artikkelin lisäksi 'Ota selvää' -osio sekä muuta artikkeliin liittyvää lisätietoa, kuten Suomen kehitystyötä kuvaavan artikkelin alapuolelta löytyy lisätietona Suomen kehitystyön aikajana viimeisen 50 vuoden ajalta ja Naomin ja Dain artikkelin mukana ovat myös heidän omansa sekä heidän kotimaidensa lisätiedot. 'Opettajalle' -osiosta löytyy aineistoa opettajien käytettäväksi tietyissä aineissa peruskouluissa tai lukioissa sekä tietoa 'Maailma 2030' -näyttelystä sekä työn tuottavuudesta kuvaavassa artikkelista kehitystyön ja vuosituhattavoitteiden tuloksia.
esittelyn tuottanut: Rosa-Maria Laakso


 Kestävän kehityksen esittelyä Maailma2030.fi-nettisivuilla
Ulkoasiainministeriön (UM) kestävän kehityksen nettisivut (www.maailma2030.fi) kuvaavat, millaiselta maailma näyttää 2030-luvulla. Heti etusivulla on kuvakollaasi, jossa on kaksi nuorta: vietnamilainen Dai ja kenialainen Naomi. Kuvakollaasin alapuolella teksti kysyy, millaista teinin elämä on toisella puolella maailmaa nyt ja 15 vuoden kuluttua. Teksti myös herättelee ihmisiä kysyen millaisen maailman sinä haluat.
Maailma2030.fi-nettisivuilta löytyy paljon tietoa kehitysyhteistyöstä eri puolilta maailmaa. Nettisivuilla on tekstin, väliotsikoiden ja nippelitietojen lisäksi värikkäitä kuvia sekä havainnollistavia videoita. Maailma2030-sivuston alalaidassa on esiteltynä kestävän kehityksen tavoitteet eri värisin laatikoin, jotka vaihtuvat diaesityksen mukana.
Maailma2030-nettisivuilla on myös kartta, josta voi nähdä, miten Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa. Nettisivuilla esitellään myös pari Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaata, Kenia ja Vietman. Molemmat maat esitellään perustietoineen ja lisäksi kerrotaan, mitä Suomi tekee kyseisissä maissa. Maiden esittelyiden yhteydessä saa lisätietoa jo etusivulla esiintyvistä nuorista, Daista ja Naomista. He ovat ikään kuin sivujen päähenkilöt, jotka kertovat itsestään, kotimaastaan ja asuinpaikastaan.
esittelyn tuottanut: Sanna Luostarinen

 Tietopaketti Suomen kehitysyhteistyöstä
Maailma 2030 -nettisivun (www.maailma2030.fi) perusidea tulee hyvin selville lyhyestä tekstipätkästä, joka on sivulla heti alkuvalikon jälkeen. Sivuilla kerrotaan siis Suomen 50 vuotta kestäneestä kehitysyhteistyöstä. Maailma 2030 -sivun tarkoituksena on herättää ajatuksia. Sivun pääidean voisikin tiivistää yhteen kysymykseen, joka myös sivuilla esitetään: "Millaisessa maailmassa sinä haluat elää?" Tekstin alla pyörii kuvasarja kestävän kehityksen 17 tavoitteesta. alta löytyy hieman epäselvä kartta, johon on kuitenkin mahdollista löytää lisäinfoa linkin kautta. Sivuilla on huomioitu myös kaksikielisyys, sillä alkuvalikosta löytyy kuvake, jota painamalla sivuston saa muutettua ruotsinkieliseksi.
Sivun yläreunan valikon kautta pääsee tutustumaan siihen miten, missä ja miksi Suomi tekee kehitysyhteistyötä. Lisäksi on mahdollista kurkistaa kahden nuoren, Vietnamilaisen Dain ja Kenialaisen Naomin, elämään. Esimerkiksi Keniasta kertovilla sivuilla on paljon tietoa itse maasta ja sen tilanteesta, Naomista itsestään ja linkkejä, joiden avulla voi hankkia lisää tietoa. Oikeassa alareunassa on linkkejä kenialaisnuorten suosikkiartistien biiseihin, joka on tuo keveyttä muuten niin vakavista asioista kertoviin sivuihin. Niiden avulla tuodaan esiin myös se, että Keniassa on muutakin, kuin ongelmia.
Alkuvaikutelma sivustosta on hieman sekava, koska etusivulla on paljon kaikkea. Hetken selailun jälkeen voi kuitenkin huomata, ettäsivut on tehty selkeästi, ja kaikesta huomaa niiden olevan opetuskäyttöön tarkoitetut. Asiat on esitetty niin, että jokainen tavan tallaaja voi ymmärtää ne. Sivuilla on myös opettajille tarkoitettu sivu, josta löytyy esim. tehtäviä oppitunneille. Sivut on rakennettu niin, että tieto on lyhyissä ja ytimekkäissä paketeissa, ja mikäli lukijan kiinnostus herää, voi hän etsiä lisää tietoa sivulla olevien linkkien avulla.
esittelyn tuottanut: Antje Moraal

Opetushallituksen kestävän kehityksen sivut
 
Edu.fi on Opetushallituksen ylläpitämä sivusto opetuksen ja oppimisen tueksi. Siellä on myös omat teemasivut koskien kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen materiaaliin pääsee, kun menee ensin "yleissivistävä koulutus" kohtaan, ja siirtyy siitä "aihekokonaisuuden" kohdan alle.
Kestävän kehityksen sivut on jaettu seitsemään osioon, alkaen ajankohtaisista uutisista. Ajankohtaisissa uutisissa on ilmoitettu palkinnonsaajista ja tulevista tapahtumista. Sivustolla käsitellään myös opetussuunnitelman perusteita, koskien kestävää kehitystä peruskouluissa sekä lukioissa. Siellä on kerrottu myös erilaisista strategioista, joita on tehty edistämään kestävää kehitystä. Sivustolla strategiat on esitelty tiivistetysti, mutta siellä on myös linkit, jos joku haluaa lukea strategian kokonaisuudessaan.
Sivustolta koulut saavat apua ja ohjeita myös oman kestävän kehityksen ohjelmansa laatimiseen. Hyödyllistä sivustossa on myös se, että sitä kautta voi etsiä yhteistyökumppaneita, jotta kestävän kehityksen ohjelmia on helpompi toteuttaa. Siellä on myös lueteltu erilaisia projekteja joihin voi osallistua, sekä alueellisia yhteistyöryhmiä.
Sivuston "teemoja ja tehtäviä" osio on hyödyllinen oppilaitosten ja koulujen käyttöön. Kestävän kehityksen haasteita voi siellä lähestyä erilaisten teemojen kautta, ja näitä teemaosioita opettajat voivat käyttää kätevästi opetuksessa, sillä ne nojautuvat opetussuunnitelman perusteisiin. Oppilaille suunnatut tehtävät on jaettu iän mukaan. Alakoululaisille on esimerkiksi omanlaiset tehtävät, joiden kysymykset eivät ole ehkä niin haastavia kuin yläkoululaisille suunnatut tehtävät. Sivun viimeisessä osiossa on koottu linkkejä muille sivustoille, ja lopussa on myös mahdollisuus käyttää erilaisia laskureita mm. oman egolokisen jalanjäljen laskemiseen.
Opetushallituksen teemasivustot ovat siis kaikinpuolin monipuoliset, ja parasta on, että vaikka informaatiota on paljon, se on silti kerrottu tarpeeksi tiivistetyssä muodossa. Sieltä saa myös ajankohtaista tietoa ja käytännöllisiä vinkkejä. Kritiikkiä voisi antaa hivenen sekavasta ulkomuodosta. Informaatio voisi olla vielä selkeämmin esillä.
esittelyn tuottanut: Jaael Kinnunen


Esittelyä Suomen YK-liiton kestävän kehityksen nettisivuista

Suomen YK-liitto on kansalaisjärjestö (ykliitto.fi), joka tukee kansainvälisen Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita. YK:n juhlavuotta toteutetaan hankkeen avulla "YK ja maailman tila", jonka tavoitteena on avata keskustelua kestävän kehityksen tavoitteista ja saada kestävän kehityksen teemat osaksi koulutyötä.
YK:n kestävän kehityksen pääsivusto on värikäs ja lapsille suunnatun näköinen. Sivuston materiaalit kestävästä kehityksestä esitellään vasemmassa reunassa värikkäinä palapelinpalasina ja ne on jaettu viiteen osaan: kulttuurinen, -ekologinen, - sosiaalinen, - ja taloudellinen kestävä kehitys, sekä YK ja ihmisoikeudet. Jokaisessa osiossa on perustiedot kustakin kategoriasta, sekä asiaanliittyviä linkkejä esimerkiksi Unescon sivuilta.
Sivuston mukaan kulttuurisen kestävän kehityksen tavoitteena on vahvistaa ihmisten kulttuurista identiteettiä, samalla lisäten muiden kulttuurien tuntemusta ja arvostusta. Ekologisen kestävän kehityksen tavoitteena on turvata maapallon säilyminen tuleville sukupolville ja sosiaalinen pyrkii vähentämään ihmisten välistä eriarvoisuutta. Taloudellisella kestävällä kehityksellä tarkoitetaan tasapainoista talouskasvua, joka ei aiheuta velkaantumista eikä luonnonvarojen ylikuluttamista, samalla huomioiden tulevien sukupolvien tarpeet.
Sivusto esittelee hyvin ja yksinkertaisesti tarjolla olevan aineiston. Tiedot on selitetty lyhyesti sekä napakasti, jotta nuori jaksaa aineistoa lukea. Lisäksi sivustolla on tehtäviä ja harjoituksia kestävään kehitykseen liittyen.
esittelyn tuottanut: Camilla & Tiia