Sivut

maanantai 22. toukokuuta 2017

Matkakertomus erityislukiohakemusten viemisestä Helsinkiin

Keskiviikkona klo 3.45 iso osa Lyseon opiskelijoista oli vielä syvässä unessa sisäistämässä kaikkea koulussa oppimaansa, mutta opettajakunnastamme Pia, Ismo, Hannu ja Sara alkoivat jo heräillä uuteen päivään. Tämä nelikko oli suuntaamassa heti aamusta Helsinkiin viemään Savonlinnan Taidelukion ja Lyseon lukion erityistehtävähakemuksia OKM:n kirjaamoon. Pääsette siis seuraamaan ainutlaatuista matkakertomusta siitä, miten tämä Helsingin reissu Lyseon hallinnolta ja Hannulta sujui - tervetuloa mukaan!

Menomatka meni hieman unisissa tunnelmissa kunnes pysähdyimme Vierumäen Matkakeitaalle aamupalalle klo 7.05. Matkalla vs. sivistystoimenjohtaja Tuija soitti, että unohtuikohan teiltä jotain. Hakemukset oli mukana (kiitos Ismon), mutta viimeiset saatekirjeet olivat vielä sähköpostissa. Matkakeitaan ystävällinen henkilökunta lupasi auttaa meitä ja tulostaa saatteet mukaamme. Hannu yritti kovasti päästä takahuoneeseen itse tulostamaan saatteet, mutta muu seurue ei ihmetellyt yhtään miksi Hannua ei sinne päästetty.
IMG_0082.JPG
Valoisa tulevaisuus häikäisee rehtori Ismoa ja Hannu kahden sormen taktiikalla kirjoittamassa sähköpostia.
Mahat täynnä matka jatkui Helsinkiin ja eduskuntatalon Pikkuparlamenttiin. Saimme auton parkkiin Kampin parkkipaikalle ja parkkihallissa alkoi Ismon ja Hannun vaatteiden vaihto.

IMG_0089.JPG
Pia opon työn ytimessä. Huomaa Hannun asuun sopivat kengät.

Päästyämme ulos Kampin parkkipaikalta aloimme miettiä, että missähän se Pikkuparlamentti oikein on. Selailimme karttapalveluja, jos ne osaisivat opastaa meidät perille. 5 minuutin kuluttua selvisi, että seisoimme Pikkuparlamentin edessä. Aloittelijoiden tuuria oli siis matkassa.

Pikkuparlamenttiin saavuttuamme meitä oli vastassa tuima henkivartija, joka kylläkin osoittautui Hannuksi. Pääsimme turvatarkastusten läpi ja siellä meitä oli vastassa Savonlinnan omat kansanedustajat Kaj Turunen ja Hanna Kosonen.


IMG_0092.JPG
Hannu MIB Soini.

Hannan ja Kajn kanssa teimme näyttävän sisääntulon Pikkuparlamentin kahvioon, jossa meidän kanssamme kahvittelivat mm. Alexander Stubb, Sinuhe Wallinheimo, Eero Heinäluoma ja Antero Vartia. Kahvin lomassa kerroimme Hannalle ja Kajlle, miten hyvät hakemukset olemme tehneet ja mitkä ovat meidän vahvuuksiamme erityislukioina.  


IMG_0097.JPG
Iloisia ilmeitä Pikkuparlamentin kahviossa.
Pikkuparlamentin jälkeen Hanna esitteli meille eri valiokuntien huoneita ja erityisesti meitä kiehtoi huone, jossa oli omat paikat asiantuntijoille.


IMG_6850.JPG
Lapsi on terve, kun se leikkii.


Kansanedustajien tapaamisen jälkeen meillä oli hyvä fiilis ja mietimme, että mitähän kivaa tekisimme seuraavaksi. Tässä vaiheessa joku muisti, että ainiin ne hakemuksetkin pitäis viedä perille ja suuntasimme kohti Kirjaamoa.


IMG_0105.JPG
Virallinen yhteiskuva presidentinlinnan vartijoiden kanssa.


IMG_6834.JPG
Helsingin Tuomiokirkko ja iloiset turistit.


IMG_0108.JPG


Kirjaamossa meitä oli vastassa mukava virkailija, joka tarjosi karkkia ja lupasi kertoa, miten asiantunteva porukka hakemukset toi käsiteltäviksi. Uskomme, että tästä on meille iso apu kun lopullisia päätöksiä tehdään.


IMG_6827.JPG
Ismon ilme kertoo kaiken.

Nyt kun päivän tärkein asia (yhteiskuva Helsingin tuomiokirkon edessä) oli hoidettu, suuntasimme lounaalle Ismon suosittelemaan Cafe Engeliin. Engelissä söimme lohikeittoa ja pinaatti-fetapiirasta raitiovaunujen tärisyttäessä rakennusta. Puheensorinan keskellä tunnelma oli vähintään yhtä hyvä kuin Lyseon ruokalassa.


IMG_0114.JPG
Cafe Engelin ruuat.

Cafe Engelin jälkeen tiemme erosivat hetkeksi, kun Ismo ja Hannu suuntasivat Olympiakomiteaan ja Sara ja Pia Taloudelliseen tiedotustoimistoon. TATissa Sami Mäki ja Lauri Vaara esittelivät Saralle ja Pialle kansainvälisen liiketoiminnan opintoja, joihin myös Savonlinnan lyseon lukion opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua. Näihin opintoihin liittyen kannattaa olla kuulolla heti syksyllä! Olympiakomiteassa Hannu ja Ismo tapasivat valmennuspäällikkö Antti Paanasen. Tapaamisen lisäksi heille jäi aikaa myös poseerata olympiarenkaiden kanssa.


IMG_6843.JPG
Antti Paananen, Ismo Falck ja Ismon laukku.

FVPM9562.JPG
Kuva kertoo kaiken oleellisen.

Viimeisten tapaamisten jälkeen kohtasimme taas Kiasman edessä ja aloitimme matkan kohti Savonlinnaa. Matkalla pysähdyimme Lahteen ravintola Momentoon syömään Ismon suosituksesta (hyvä ruoka on ilmeisen tärkeää Ismolle). Paluumatka meni nopeasti Hannun esitellessä hänen omia lomakuviaan, joita oli ihan muutama eli yli 6300.

IMG_6849.JPG

Kotiin palasimme klo 21.00 jälkeen ja vaikka päivä oli pitkä, se oli myös todella mukava. Toivottavasti reissun hyvä fiilis välittyy myös teille näiden kuvien ja tarinoiden kautta. Tästä reissusta erityistehtävän saaminen ei ainakaan jää kiinni.

teksti: Sara Jakonen
kuvat: Hannu Soini, Ismo Falck ja Sara Jakonen
muokattujen kuvien graafinen ilme: Hannu Soini




Oxfordissa toukokuussa


Lyskalaiset Oxfordissa

Tämän vuoden Englannin opintomatkakohteena oli opiskelijakaupunki Oxford. Oxford on noin 154 000 asukkaan kaupunki ja siellä sijaitsee maailman vanhin yliopisto. Matkan aikana opiskelimme englantia, tutustuimme Oxfordin nähtävyyksiin ja tietysti pidimme hauskaa.

Varhaisena lauantaiaamuna suuntasi Kososen bussi kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Kyydissä oli 13 Lyskan ja Taikkarin oppilasta sekä Tuija- ja Jaana-opet. Helsingistä lensimme Lontoon Heathrowin lentokentälle. Sieltä matka jatkui bussilla Oxfordin laidalla olevaan pieneen Abingdonin kylään, ja siellä maijoituimme isäntäperheisiimme. Heti seuraavana aamuna suuntasimmekin Lontooseen, missä saimme seikkailla omia polkujamme. Lontoo-päivä meni meillä ja muillakin opiskelijoilla shoppaillessa ja nähtävyyksiä katsellessa.

Seuraavana päivänä alkoikin opiskelu, mitä jatkui koko loppuviikon eli opiskelimme englantia joka aamu kolme tuntia englantilaisen opettajan johdolla. Oppituntien jälkeen menimme aina katsomaan omien opettajien johdolla jotakin nähtävyyttä. Näitä nähtävyyksiä, joihin tutustuimme, olivat: Ashmolean Museum, Pitt Rivers Museum ja Christ Church College. Tämän jälkeen meillä oli aina loppupäivä vapaata aikaa tehdä mitä halusimme. Jotkut tutustuivat muihin Oxfordin nähtävyyksiin, jotkut shoppailivat ja jotkut nauttivat piknikillä Thames-joen varrella.

Matka oli todella onnistunut ja varsinainen kielikylpy, sillä englantia joutui/pääsi käyttämään isäntäperheen kanssa, koska muuta kieltä ei ollut. Myöskin englannin tunneilla käytettiin pelkästään englantia, mikä teki oppimisesta tehokasta. Englantia tuli käytettyä matkalla niin paljon, että Suomeen palatessa piti miettiä, miten sitä suomea puhuttiinkaan. Matkalla opittiin myös englantilaista kulttuuria. Jos tällaista matkaa vielä järjestetään, suosittelen jokaista, joka on kiinnostunut matkailusta ja haluaa oppia englantia, osallistumaan matkalle.

Teksti: Eero Kautonen
Kuva: Tuija Anttila

perjantai 12. toukokuuta 2017

Haastattelu: Oskari Masalin & Petra Laakso

Haastattelin oppilaskunnan puheenjohtajaa Oskari Masalinia ja sihteeriä Petra Laaksoa. He ovat tällähetkellä lukion toisella luokalla, mutta ovat tunteneet toisensa ala-asteelta saakka. Yleisurheilija Petra ja laulua harrastava Oskari ovat varmasti monille tuttuja näkyjä  käytävillä ja koulun juhlissa.
*haastateltujen pyynnöstä kuva joka tuo ilmi heidän hulluttelevat luonteet

1.Mikä sai teidät hakemaan oppilaskuntaan ja miten päädyitte sihteerin ja puheenjohtajan tehtäviin?

O: Hain opiskelijakuntaan, koska olen ala-asteesta asti halunnut,ja milloinkaan aikaisemmin en ole päässyt. Ajattelin sit jos viimeisellä kerralla onnistuis. Ja tietenkin kaikki tuollainen järjestäminen ja vaikuttaminen oli osa syytä. Päädyin puheenjohtajaksi melkeinpä tuosta noin vaan. Olin miettinyt sitä paljon ja halusin sitä ja lopulta aloin uskomaan et oon just oikea tyyppi siihen hommaan. Kun tuli kokous, jossa tehtävät jaettiin uudelle hallitukselle, myös vanhan hallituksen jäsenet oli sitä mieltä että sopisin tehtävään

P:Itse hain oppilaskuntaan, kun olen ollut kyseisessä hommassa jo aikaisemminkin. Ala-asteella oli intoa päästä tällaiseen hommaan, missä on mahdollisuus vaikuttaa ja silloin pääsin jo alusta alkaen alakouluni oppilaskuntaan ja parhaimmillaan pääsin toimimaan puheenjohtajanakin. Lukiossa halukkuutta oppilaskuntaan oli vielä enemmän, kun täällä on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kun. esim ala-asteella. Aluksi olin lukiossakin kiinnostunut puheenjohtajan paikasta, mutta aloin miettimään mikä itselleni sopisi parhaiten ja sihteerin homma tuntui kaikkein oikeimmalta. Tehtiin sitten äänestys ja pääsin tähän hommaan.

2. Mikä on ollut parasta oppilaskunnassa toimimisessa, entä vaikeinta?

O: Parasta on ollut tietenkin tapahtumien järjestäminen ja se, että on saanu tuoda vähän omaa mukaan juttuun! Vaikeinta on ehkä ajankäyttö, mutta ehkä siinäkin ollaan kehitytty ryhmänä

P:Parasta on ollut omasta mielestä kivojen tapahtumien järjestäminen  oppilaille että muillekin sekä kokouksissa vaikuttaminen. Yksi kohokohdista on ollut myös kun itse kilpaurheilijana pääsin pitämään puheen urheilulukion puolesta, jossa kerroin oppilaskunnan näkemyksestä sekä omasta näkökulmasta urheilijana. Vaikeimpana pidän samaa asiaa kun Oskari, eli ajankäyttö.

3.Minkälaisia suunnitelmia oppilaskunnalla on vielä tälle lukukaudelle?

O: Meillä on vielä School´s out- tapahtuma tulossa pian ja siitä onkin tiedotettu jo wilmassa. Osallistutaan hallituksen kanssa myös kevät- ja yo-juhlien valmisteluihin. Kirjasto- hankkeeseen osallistutaan, jossa kirjasto ja opiskelijakunnan hallituksen huone yhdistetään. Seuraavassa kokouksessa mietitään myös Siisti Biitsi- kampanjaan osallistumista.

P: Siinä ne kaikki tulikin. Muistakaa lukea wilmasta School´s out tiedote!

4.Mistä haaveilette tulevaisuudessa?

O: Haaveena tällä hetkellä olisi tietenkin Idolssissa pärjääminen, mutta oikeustieteellinen olis se miun juttu lukion jälkeen.

P: Haaveena olisi tulevaisuudessa saada täältä onnellisena lakki päähän ja siitä tähtäimessä lähteä jatko-opintoihin farmasian-, ravitsemustieteen- tai liikuntatieteen alalle.

5.Onko mitään vinkkejä tuleville lukiolaisille? Entä uudelle oppilaskunnalle ensi vuonna?

O: Lukiolaisille vinkkejä ois jatkuvaan näyttöön panostaminen ja kunnollinen opiskelu, huomattu on, ettei lukiota pääsekään läpi lukematta. Toivon uuden hallituksen toimivan hyvin, ja että etteivät ottaisi niin paljoa stressiä. Itse ottanut sitä välillä turhankin paljon, vaikkei tarvetta olisi. Kun hommat hoitaa ajallaan niin välttyy suuremmilta ongelmilta ja stressiltä.

P: Tavoitelkaa rohkeasti sitä mistä haaveilette ja tehkää paljon töitä sen eteen. Ettei tarvitse sitten jälkikäteen harmitella yritinkö parhaani ja teinkö riittävästi töitä. Ja muistakaa myös se riittävä lepo ja vapaa-aika. Kohta se kesälomakin jo alkaa.😍

Paljon onnea Oskarille Idolsiin ja Petralle kesän kisoihin!

Teksti; Mari Luukkanen

tiistai 9. toukokuuta 2017

Katuviesti 2017

Tämän vuoden katuviestit juostiin perinteisesti sateisessa säässä. Edellisistä vuosista poiketen, sade tuli tänä vuonna veden sijasta lumena. Mutta hyinen kelihän ei menoa haitannut. Tunnelma oli hyvinkin lämmin, eikä iloisista ilmeistä ollut hetkeäkään puutetta!

Lyseon iskun joukkueiden puolesta kisat olivat suurmenestys. Niin tyttöjenkin kuin poikienkin sarjassa, joukkueemme onnistuivat nappaamaan kolmoisvoitot! Lukioiden sarjoissa siis joka ikinen mitali tuli meidän oppilaitokseemme.
Lyseon iskun miesten ykkösjoukkue
teki myös päivän kovimman ajan, 5 min 25 s.
 Erityistä tästä tekee  myös se tekijä, että
joukkuessa oli vain neljä juoksijaa viiden sijasta.
Heppu Malmsted juoksi siis kaksi osuutta.

Ohessa on kuvia päivän tunnelmista. Otokset on ikuistanut Petri Saarelainen.







sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kestävyysjuoksua ja lentopalloa; Reetta Jorosen ja Simo Suppolan haastattelu


Periksiantamattomuus ja iloinen mieli, nämä kaksi urheilijalle tärkeää ominaisuutta näkyvät vahvasti kahden lyseolaisen urheilijan, Reetta Jorosen ja Simo Suppolan, tekemisessä. Kävimme torstaina 4.5 haastattelemassa kyseisiä atleetteja.


Simo suorittamassa vaativaa lentopallo-temppua

Simon laji on lentopallo. Simon kiinnostus lajia kohtaan alkoi kolmannella luokalla, kun hänen liikunnanopettajansa suositteli hänelle kyseistä lajia. Simo lähti rohkeana poikana kokeilemaan lajia, eikä tämän jälkeen ole katunut hetkeäkään päätöstään.  
Simoa kiehtoo lajin vauhdikkaat tilanteet, ja se samalla motivoi pelaamaan lajin mukavan luonteen lisäksi. Simon vahvuus lentopalloilijana on iloinen mieli pelatessa sekä joukkuekavereiden kannustaminen. Heikkouksista kysyttäessä, Simo vastasi nöyrään sävyyn, että kaikessa voisi olla parempi. Näinhän sen tulisikin olla; aina pitää pyrkiä kehittymään jokaisella osa-alueella. Epäonnistumiset Simo prosessoi mielessään ja pyrkii unohtamaan ne mahdollisimman pian, jotta ne eivät häiritsisi seuraavaa suoritusta.
Simon suurin saavutus lentopalloilijana on sm-pronssimitali, joka tuli voitettua Itä-Suomen alueen joukkueen kanssa. Kun kysyimme mitä tavoitteita Simolla on tulevaisuudelle, hän nojasi taakse sohvalla ja vastasi, ettei tavoitteita ole mutta tulevaisuus näyttää mitä tuleman pitää.

Reetta ylittämässä aitaa

Silllä välin kun Simo pomputtelee lentopalloa, on Reetta juoksemassa. Reetan laji on siis kestävyysjuoksu. Kiinnostus juoksua kohtaan lähti siitä, kun Reetta lähti ystävänsä Etin innoittamana kokeilemaan yleisurheilua yleisurheilukouluun. Oli hyvä päätös lähteä kokeilemaan, sillä tulosta on tullut. Sen todistaa lukuisat sm-mitalit ja finaalipaikka Kalevan kisoissa, sekä voitto maaottelussa viime syksynä, kun Reetta edusti Suomea. Maaotteluvoitto oli Reetan mukaan myös hänen uransa huippuhetki!
Reetan tavoitteena on päästä juoksemaan vielä joku päivä olympialaisissa. Tavoitteeseen pääsyyn auttaa varmasti Reetan vahva motivaatio ja halu olla paras. Reetan vahvuus urheilijana on periksiantamattomuus, joka on varmastikin loistava ominaisuus kestävyysjuokussa lajin luonteen takia. Reetan heikkous taas on se, ettei hän aina malta juosta tarpeeksi hiljaa. Kuulostaa hiukan hullunkuriselta, onhan lajin tarkoitus kuitenkin juosta nopeimmin maaliin. Epäonnistumisiakin tulee kuitenkin vastaan. Niitä Reetta käsittelee pitkillä lenkeillä, jolloin pystyy raivoamaan oikein kunnolla.

Loppuun kysyimme kaksikolta vielä muutaman haastavamman kysymyksen. Kysyimme muunmoassa, mitä mieltä atleetit ovat urheilukio-statuksen hankkimisesta Savonlinna  Lyseon Lukioon. Molemmat olivat sitä mieltä, että se olisi hyvä asia. Kouluun ei menisi niin paljoa aikaa ja voisi keskittyä enemmän harjoitteluun.
Viimeiseksi kysyimme vielä elämän suurimman kysymyksen: Mikä on elämän tarkoitus? Tähän Simo kerkesi vastaamaan, että elämän tarkoitus on pitää hauskaa ja nauttia joka ikisestä päivästä. “Juurikin näin.” kuului myöntävä vastaus Reetan suusta


Simo ja Reetta haastattelun uuvuttamina
Simo ja Reetta leikkimässä

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

#KunKouluLoppuu

Torstaina koululle saatiin paikallisia vieraita kun savonlinnalaiset yrittäjät Janne Neuvonen sekä Tuukka Suomalainen tulivat kertomaan elämistään yrittäjinä Taloudellisen Tiedotustoimiston eli TAT:n järjestämällä #KunKouluLoppuu kiertueella.
  
Tuukka Suomalainen on metsäpalveluyrittäjä ja Itä-Savon keskustanuorten puheenjohtaja sekä Savonlinnan valtuuston nuorin valtuutettu Janne Neuvonen on toimitusjohtaja BCaster oy:ssa ja perustanut sekä ollut mukana useassa yrityksessä.
Sara-opo, Janne Neuvonen, Tuukka Suomalainen ja Kari Väisänen

Miesten kokemukset yrittäjyydestä, opiskelusta ja ylipäätänsäkin elämästä oli varsin mielenkiintosia ja molemmat kehoittivat tekemään juuri sitä mistä unelmoi ja työskentelemään ahkerasti saavuttaakseen unelmat.
TAT:n toimitusjohtaja Kari Väisänenkin kertoi omasta työurastaan ja samalla vinkkasi Kun koulu loppuu-sivustosta, jonne kannattaa käydä tutustumassa. Sivustolla on on useita hyödyllisiä jatko-opiskeluun ja kesätöihin liittyviä asioita sekä kilpailuja.

Kuva& Teksti: Mari Luukkanen

torstai 13. huhtikuuta 2017

Molekyylibiotieteiden esittely

Kuva: Miro Brunou
Koulullamme vieraili tänään torstaina 13.4. molekyylibiotieteiden opiskelija Senni Poranen Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta. Hän esitteli opintojaan ja vaihtoehtoja esimerkiksi lääkikseen pyrkiville. Lisäksi hän kertoi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista esimerkiksi lukio-opintojen jälkeen.

Poranen ei itse tiennyt lukiossa mitä haluaa opiskella jatkossa, eikä siten lukenut esimerkiksi biologiaa. Myöhemmin hän kävi aikuislukiossa biologian kursseilla.
Hän on pyrkinyt kahdesti lääkikseen, muttei tullut valituksi.


1. Kuinka päädyit opiskelemaan molekyylibiotieteitä?

"Etsin tietoa eri koulutuksista mitkä vastaisivat mahdollisimman paljon lääkistä. Kävin eri sivustoilla ja löysin molekyylibiotieteet. Keväällä käytyäni lääkiksen pääsykokeissa kävin niiden jälkeen myös molekyylibiotieteiden pääsykokeissa. Ne olivat todella helpot verrattuna lääkiksen pääsykokeisiin ja en tarvinnut lukea niihin erikseen. Fysiikka ei ole vahvin aineeni, eikä molekyylibiotieteiden pääsykokeessa ole kysymyksiä liittyen siihen. Biologia on alkanut kiinnostamaan minua yhä enemmän."

2. Miksi et yrittänyt yhä uudestaan lääkikseen?

"En voinut käyttää tuhottomasti aikaa lääkikseen pyrkimiseen, enkä olisi jaksanut päntätä samoja asioita enää seuraavaa vuotta. Tajusin että voin opiskella jotain muuta ja pyrkiä sen jälkeen uudestaan lääkikseen jos se tuntuu vielä hyvältä."

3. Missä voit työskennellä kun valmistut?

"Todella hankala sanoa, en tiedä oikein itsekään. Kuitenkin esimerkiksi THL:llä asiantuntija tehtävissä ja tutkimusta tehden. Maailma myös muuttuu koko ajan, joten voi tulla uusia ammatteja joissa taitojani tarvitaan. Kansainvälisyys on tärkeässä roolissa."

4. Mistä haaveilit lukiossa?

"Matkailusta. Minulla ei ollut lukiossa tiedossa mitään ammatti haavetta."

5. Mitä tekisit toisin jos olisit lukiolainen?

"En tekisi toisin varmaan mitään. Myöhemminkin kerkeää opiskella."

Minkälaista opiskelu on ollut? (mitä tutkittu)

"Haastavaa verrattuna lukion opintoihin mutta oppii todella paljon. Oppimisessa todella suuri harppaus verrattuna siihen mitä oppi lukiossa. Opiskelu ollut myös paljon haastavampaa, koska on vain luentosarjoja, joilla käyt. Lisäksi saat luentomateriaalit, jotka ovat englanniksi. Luento sarjan lopussa on vain tentti missä asiat pitää osata. Labrakursseilla työt tehdään pareittain ja teoriat opiskellaan itsenäisesti ja lopussa on työkoe, jota opettaja valvoo. Ensimmäinen kerta jännitti hirveästi"

6. Huonot puolet yliopistossa

"Ei ryhmätöitä ja liikaa yksin suorittamista. Uskon, että yliopisto ei valmenna tarpeeksi hyvin työelämässä vaadittavaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ei myöskään esitelmiä, josta saisi esiintymis kokemusta. Voi olla vaikka kuinka viisas, muttei saa ilmaistua itseään tulevaisuudessa."

7. Mitä neuvoja lukiolaisille

"Lähes kaikki luentomateriaalit ovat englanniksi, joten kieliin kannattaa panostaa. Yliopistossa töitä tehdään paljon itsenäisesti ja pari- ja ryhmätöitä ei ole lähes ollenkaan. Jos on hyvin sosiaalinen ja oppii parhaiten tekemällä tai ryhmässä kannattaa miettiä onko yliopisto oikea jatko-opinto paikka."