maanantai 5. joulukuuta 2016

Lakkeja ja siniristilippuja

Maanantaina 5.12 koulussamme vietettiin lakkiais- ja itsenäisyyspäiväjuhlaa. Tilaisuus alkoi, kun rehtorimme Ismo Falck johdatti ylioppilaat sisään ja toivotti kaikki läsnäolijat tervetulleiksi.


Tilaisuudessa sai ihastella myös kauniita pukuja.
Lyseon lukion kuorolaiset lauloivat kauniisti musiikinopettajan säveltäminä. 
Veteraanitervehdyksen piti Jaakko Lindell ja samalla hän esitteli veteraanit Martti Revon ja Paavo Korhosen.
Valitettavasti 95-vuotias naisveteraani Toini Saharinen ei päässyt tulemaan paikalle.
 Veteraaniviestin eli kapulanvaihdon toimitti perinteisesti oppilaskunnan jäsenet. Seurakunnan tervehdyksen meille piti puolestaan pastori Leena Paintola.

Lopulta lakin saivat viisitoista tuoretta ylioppilasta. Stipendejä sateli myös monille ahertajille.
 "Helou vapaus!"
Lakituksen kruunasi Milla Kemppaisen ja Oskari Masalinin upea duetto.
Tänä vuonna ylioppilaista Oona Käyhkö piti puheen, jossa muisteltiin lämmöllä opettajia ja kuluneita vuosia.

Rehtori juhlistamassa Suomen itsenäisyyttä ja ylioppilaiden lakitusta. 

Onnea kaikille vastavalmistuneille ja hyvää itsenäisyyspäivää! 

Kuvat ja teksti: Miina-Stiina Tanskanen ja Vilma Raunola

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Suur-Savon Osuuspankki tukee lukio-opintoja

Viime perjantaina pääsin mukaan seuraamaan tilaisuutta, jossa lukiomme lehtori Harri Riikilä vastaanotti Suur-Savon Osuuspankin 500 euron lahjoituksen. Rahat eivät kuitenkaan päätyneet Harrin taskuun, vaan menivät ehdottoman tärkeään kohteeseen. Tänä vuonna nimittäin on käynyt erityisen vahvasti ilmi, että joillain opiskelijoilla on rahavaikeuksia, ja sen takia usealla ei ole omaa tietokonetta joka on nykyään tärkeä osa lukio-opintoja sekä myöhemmin myös sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. Asia on monille kiusallinen, mutta siitä pitäisi silti puhua avoimesti. Vähävaraisuus on toivottavasti vain hetkellinen ongelma, eikä jää joukkoomme pysyväksi ilmiöksi. Lukiomme ei kuitenkaan jäänyt vain ihmettelemään tilannetta, vaan ryhtyi tuumasta toimeen. 

Entinen opinto-ohjaajamme Seija Auravuo on ollut hankkeessa olennainen osapuoli, sillä hän on auttanut löytämään mahdollisia lahjoittajia sekä heidän yhteystietojaan. Suur-Savon Osuuspankin Savonlinnan konttori ja monet muut paikalliset järjestöt ovat kukin avokätisesti lahjoittaneet noin 500 euroa koulun uusia tietokoneita varten. Tietokoneet eivät kuitenkaan mene ATK-luokan täytteeksi, vaan pääsevät opiskelijoiden aktiiviseen käyttöön. Koko hankkeen ideana siis on, että mikäli omaan koneeseen ei ole varaa, voi lukiolta lainata tietokonetta kursseille, ja käyttää samaista konetta vielä ylioppilaskirjoituksissakin. Uudet koneet saattavat saapua koulullemme jo tämän vuoden puolella. 

Suur-Savon Osuuspankki tukee mielellään lähialueita ja sen asukkaita.


Teksti ja kuva: Linda Muhonen


torstai 17. marraskuuta 2016

Kuopiossa Abipäivillä

Varhain maanantai-aamuna koululta lähti liikkeelle kaksi bussia suuntanaan Kuopio ja Abipäivät. Kummatkin bussit olivat täynnä Itä-Suomen yliopistosta ja Savonian ammattikorkeakoulusta kiinnostuneita opiskelijoita, jotka olivat hakemassa suuntaa tulevaisuuteen tai matkalla tutustumaan tulevaan opinahjoon.

Kuopiossa opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua Itä-Suomen yliopiston ja Savonian ammattikorkeakoulun opiskelutarjontaan, sekä osallistumaan kampuksilla monille erilaisille luennoille ja esittelykierroksille. Savonialla oli mm. mahdollisuus päästä  matkailu- ja ravitsemis- ja terveysalan tutustumiskierroksille sekä liiketalouden-, tekniikan- ja sosiaalialan sekä monien muiden alojen luennoille.
Ravintotieteen ainejärjestö. Kuva retikkary Instagramista

Itä-suomen yliopistolla pidettiin myös useiden alojen luentoja. Aulatilassa oli myös alojen ja ainejärjestöjen pisteitä joissa sai käydä kyselemässä pääsykokeista, opiskelusta, juhlista tai mistä vain mieltä askarruttavasta. Ainejärjestöjen edustajat myös jakoivat omia esitteitään kiinnostuneille.

Useat mukana olleet opiskelijat sanoivat, että reissu oli erittäin antoisa, sillä siellä oli mahdollisuus saada paljon uutta tietoa jatko-opintomahdollisuuksista. Siitäkin tykättiin että tapahtuma oli Savonian ja yliopiston yhteinen, jolloin halutessaan pääsi käymään molempien luonnoilla. Monet sanoivat lähtevänsä mielellään uudestaankin ja kehoittivat ehdottomasti kaikkia lähtemään mukaan jos vastaavia tapahtumia tulee.

Biolääketieteen esite
Kuopiossa vierailleita muistuteltiin Studia-messuista, jotka järjestetään tuttuun tapaan Helsingin messukeskuksessa 29.-30.11. Messut järjestetään jo 24. kertaa yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa, ja ne ovat mainio mahdollisuus päästä tutustumaan eri aloihin, kouluihin ja ammatteihin.

Teksti ja kuvat: Mari Luukkanen ja Linda Muhonen

tiistai 8. marraskuuta 2016

Rehtorin kyselytunnilla käytiin 1. jakson palautetta läpi


 
Torstaina 3. marraskuuta piti rehtori Ismo Falck koulussamme kolme kyselytuntia, jokaiselle vuosiasteelle omansa. Niitä on tarkoitus pitää yksi syys-ja kevätlukukaudella.  Olimme itse seuraamassa abeille tarkoitettua kyselytuntia.


Alkuun Ismo esitteli koulumme uuden opon Saran. Sara kertoi itsestään vähän, muun muassa sen, että on työskennellyt aikaisemmin Sulkavan yläasteella ja lukiossa.

Näiden kyselytuntien ideana on se, että koulussa on meille kaikille yhteisiä asioita, joista saa tietoa tätä kautta. Ismo sanoikin, että kaikenhan pitää olla perusteltavissa, joten nämä ovat oiva tilaisuus kysyä. Hän esitteli meille nyt tässä syksyllä pidettyjen palautekyselyjen tulokset.

Koeviikottomuus oli aiheuttanut päänvaivaa monelle. Rehtori sanoikin, että koeviikottomuuden tarkoituksena olisi juuri nimenomaan se, että opiskelua pilkottaisiin paloihin, ja opiskeltaisiin oppimista, eikä niinkään testaamista varten, sillä tähän oppimistyyliin koeviikko ei juurikaan auta. Oppiminen tuo tulokset, kun niitä tarvitaan, esimerkiksi ylioppilaskokeessa.
Lukiossa testaamisen kulttuuri on kuitenkin vahva. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitsisi testata, jotkut asiat voitaisiin vaan jättää itseopiskelun varaan, jotta opiskeltaisiin juuri nimenomaan itseä varten. Uusia muutoksia, jotka koskevat juuri nimenomaan meitä abeja, on se, että keväällä kaikista aineista pidetään prelit. Siinä saa harjoitella vähän, mitä oikea yo-koe sitten on.

Loppuun rehtori halusikin sanoa, että palautetta saa sanoa, ja näitä asioita käsitellään muun muassa opettajienkokouksissa. Kakkoset olivat antaneet jopa kipakkaakin palautetta, mikä on aina kehityksen kannalta hyvä. Palautteen avulla saadaan kehitystä aikaan!

 


Teksti ja kuva: Saara Kylliäinen ja Tiia Oinonen

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Esittelyssä Lyseon uudet opettajat



Jouni Ursin käy Mikkelistä Savonlinnassa päivittäin opettamassa matematiikkaa.
Viime keväänä pari opettajaa jäi eläkkeelle koulustamme (Jane, kaipaamme yhä niitä hymiöitä täynnä olevia Wilma- viestejäL ), ja heidän tilalleen saimme uusia opettajia, jotka ovat meille, ainakin melkein kaikille, vieraita. Haastattelimme Saaran kanssa heitä, jotta saisimme vähän tietoa siitä ketä nämä uudet kasvot ovat
Seija Silventoinen opetti aiemmin englantia Punkaharjun lukiossa. 


.

  1. Mistä tulet ja kauanko olet ollut opettajana?


    Katja Juutilainen: Tulen Pieksamäeltä. Olen asunut vaikka missä ja opettajana olen ollut 13 vuotta.
     
    Seija Silventoinen: Tulen Punkaharjulta. Opettaja olen ollut 28 vuotta. Koko tämän ajan olen opettanut sekä yläasteella, että lukiossa. Tämä on ensimmäinen kerta kun opetan pelkästään lukiossa.
     
    Jouni Ursin: Tulen Mikkelistä. Olen ollut opettajana nyt vuoden ja sen ajan olin töissä Keminmaassa.
     
    Anna Kuittu: Olen syntynyt Jyväskylässä ja muuttanut Savonlinnaan opiskelemaan vuonna 2002. Opettajana olen nyt viidettä syksyä aikuislukion puolella ja ensimmäistä syksyä Lyseon lukiolla.
     
  2. Miten päädyit opettajaksi, oliko se lapsuuden toiveammatti?
     
    Katja Juutilainen: Kyllä se oli lapsuuden toiveammatti, toinen oli lääkäri. Pienenä tuli usein leikittyä koululeikkejä.
     
    Seija Silventoinen: No ei se ihan lapsuuden toiveammatti ollut. Kuitenkin olin halunnut opettajaksi ja lukion jälkeen se oli aika selvä, aktiivinen valinta. En opettajaksi väkisin ajautunut!
     
    Jouni Ursin: Jossain vaiheessa opettajan opettajana oleminen oli toiveammatti. Lukiossa se vähän jäi, mutta yliopistossa se nousi uudelleen pintaan. Toimin siellä ensin tutkimuspuolella kandityöhön asti, tämän jälkeen sitten opettajan ura oli valintani.
    Anna Kuittu:: Opiskelin yliopistolla pääaineena venäjän kieltä ja kääntämistä. Opiskeluaikana sain venäjän open sijaisuuden ja innostuin sitä kautta opetustyöstä.
     
     
  3. Mitä parantaisit lukion opetussuunnitelmassa/arvostelussa/ koulunkäynnissä yleisesti?
     
    Katja Juutilainen: Koeviikot olisi hyvä saada takaisin. Viisijaksojärjestelmä saattaisi toimia nykyistä paremmin.
     
    Seija Silventoinen: Minua itseäni harmittaa koulun muutos hektiseen suuntaan. Se sellainen rauha oppia puuttuu tehokkuuden takia. Esimerkiksi kieliä ei voi oppia hetkessä, sillä niiden oppiminen vaatii paljon toistoa. Lukiossa on ehkä vähän liian kova vauhti, ja työmääräkin nousee aika suureksi jakson aikana.
     
    Jouni Ursin: Mielestäni uudet muutokset ovat aika hyviä. Myös sähköistäminen on mielestäni hyvä muutos, mutta siihen siirtyminen on tapahtunut liian nopeasti.
     
    Anna Kuittu: On mielenkiintoista seurata ja olla itsekin osallisena koulumaailman muutoksessa.  On ihan hyvä juttu, että arvostelun muuttotapoja mietitään yhdessä ja toteutetaankin jo. Tekniikka kehittyy vauhtia mutta sen ohella on tärkeää muistaa keskittyä humaanisiin seikkoihin, ihmisyyteen ja ihmisenä kasvuun. Se on mielestäni ensisijaista.
    1. Vielä tähän loppuun: onko jotain mietteitä lyseosta, opiskelijoista tai terveisiä opiskelijoille?
    1. K: Olen kyllä viihtynyt täällä tosi hyvin, ja mielestäni on kiva tulla töihin, oikein odotan aina maanantaita! Pienen alkujännityksen jälkeen olen huomannut että opiskelijat ovat mukavia. Muistakaahan arvostaa ruotsin kieltä ja panostaa siihen!
       
      S: Tulin itse pienestä lukiosta, ja olin vähän varautunut, onhan lyseo aika iso. Opiskelijat olivat kyllä positiivinen yllätys! Nuoret ovat mukavia ja heihin saa kontaktia. Teidän takia tämä työ onkin mukavaa!
       
      J: Opiskelijat ovat ihan kivoja ja järkeviä. Olen viihtynyt täällä. Opetin ennen pienemmässä lukiossa, joten se oli vähän tiiviimpi, sinällään muuta eroa ei ole. Tulkaa vain rohkeasti juttelemaan, ja yrittäkää palauttaa palautettavat tehtävät ajoissa. Tärkeintä on että on se että on edes yrittänyt, kuin että tehtävät olisi oikein.
       
      A: Lyseon porukka on mukavaa ja iloista! On kiva opettaa täällä.






      Kirjoittajat: Tiia Oinonen ja Saara Kylliäinen